5. etappi Fierasta Crespano del Grappaan 122km ja 3164 nousumetriä. Olin alunperin varautunut tähän etappiin raskaimpana, koska alla oli kisan pisin siivu ja Grappan nousu oli kisan pisin karvan alta 30km. Pidimme tänään kuitenkin retkeilypäivän ja ajoimme kaikki kolme kuskia yhdessä ja otimme valokuvia. Aivan viimeistä puristusta ei tarvinnut tänään antaa reisistä, mutta kyllä kammen piti pyöriä, jotta ylös pääsi. Grappan päältä avautui huikea näkymä kauas horisonttiin yli tasangon. Grappan lasku oli yksi kisan hienoimpia,kun tie kiemurteli niittyharjanteilla ja näkymät tasangolle ja toisaalta vuorille avautuivat upeasti. Tulimme yhdessä maaliin helteiseen Crespanoon.

6. etappi Crespano del Grappasta Roveretoon 141km 2907 nousumetriä. Vaikka etappi ei paperilla vaikuttanut hirveän pahalta, olin päivän jälkeen väsyneempi kuin minkään etapin jälkeen. Ensimmäinen nousu neutraalin alun jälkeen oli tiukka ja matka teki tehtävänsä, olihan tämä kisan toiseksi pisin etappi. Neutraaliajossa juna katkaisi joukon ja meidän lähtöryhmä joutui odottelemaan muutaman minuutin tasoristeyksessä, mutta ei sillä isoa merkitystä ollut. Toinen nousu tuntui loputtomalta, mutta sinnikäs kipuaminen palkittiin 30km laskulla Roveretoon. Tuoreena tästäkin laskusta olisi nauttinut enemmän, mutta nyt niska alkoi jo ilmoittaa itsestään. Roveretossa mies oli kyllä rättipoikki.

7. etappi Roveretosta Arcoon 77km 2074 nousumetriä. Etappi oli lyhyt, mutta sisälsi kolme tiukkaa nousua. Viimeisenä päivänä oli myös tasamaata pidempi siivu, mikä oli mukavaa vaihtelua mäkien kinnaamiseen. Vauhdin hurmaa sai tuntea vain hetkellisesti, kun mäki alkoi. Gardalla mäet ovat todella jyrkkiä ja 15% ei ole tavatonta. Päivän toinen nousu Monte Feé oli loppuosastaan kisan pahin. Kyltti ilmoitti keskijyrkkyydeksi 18%, joten jyrkimmillään penkka oli varmasti yli 20%. Pienin vaihde silmässä putkelta ajaen kiertelimme serppareiden ulkoreunoja, jotta voisi hengähtää edes hetken. Väsyneillä jaloilla tämä olikin kisan tiukin rypistys, jonka jälkeen Santa Barbarakin tuntui helpolta. Fiilis oli mahtava, kun pääsin viimeisin nousun päälle ja edessä oli enää loppulasku Arcoon. Väsymys ja kivut unohtuivat, kun ajoimme maalilinjan yli lekottelemaan puistikkoon. Jukka ja Antti olivat hankkineet skumppapullot ison maailman tyyliin. Mahtava fiilis päästä tällainen etappikisa maaliin! Jälkilöylyt kisasta vielä tuonnempana.